Ihmisaivot lepäävät luonnon äärellä. Tämän on moni tutkimuskin todistanut. Luonnon hyvinvointivaikutukset voidaan tutkitusti tuoda myös sisätiloihin vihersisustuksen keinoin.

Vihersuunnittelulla voidaan kuitenkin laajemmin vaikuttaa myös tilojen herättämiin tunteisiin. Erimuotoiset ja -väriset kasvit vaikuttavat eri tavoin tiedostamattomaan mieleemme.

Alla esittelemme viherkasvien kestosuosikit, ja millaisiin tiloihin ja tunnelmiin niitä yleisimmin taiteillaan.

Ja lisätietoja saat tietysti myös soittamalla vihersuunnittelijallemme Katille. Katin tietomäärällä ei ole rajoja!

Mutta nyt asiaan, eli lempiklassikkokasveihimme.

 

Jättiliuska-aralia Rastor-instituutin tiloissa.

Araliat tuovat tilaan pehmeyttä ja keveyttä

Luwasan asiakastöissä suunnitelmiin kirjataan usein jättiliuska-aralia tai siroliuska-aralia, kun tilaan kaivataan pehmeää raikkautta.

Jättiliuska-aralia (Schefflera actinophylla) on kookas ja suurilehtinen kasvi. Se kasvattaa itselleen runkoa, joka ei juuri haaroitu. Tuuheutta istutuksiin saadaan istuttamalla samaan ruukkuun useampi kasvi.

Jättiliuska voi kasvaa kolmemetriseksi, ja sen lehtien läpimitta on yli 20 cm, joskus tuplastikin tuon verran. Ruukultaan se vaatii runsaasti kasvutilaa, ja elinympäristöltään runsasta hajavaloa ja mahdollisimman vähän vetoa.

Siroliuska-araliaa voi käyttää osana runsaita kasvi-istutuksia.

Hieman pienempi siroliuska-aralia (Schefflera arboricola) puolestaan lähtee hyvällä huollolla haaroittumaan helposti. Jos jättiliuskasta kasvaa puu, siroliuska muistuttaa enemmän puskaa.

Nimensä mukaisesti siroliuskan korkeus ja lehtien koko ovat pienempiä kuin suuren serkkunsa. Siroliuska on myös väriltään tummemman vihreä kuin jättiliuska, ja kaipaa elinympäristöltään runsaampaa valoa.

Molemmat araliat tuovat tilaan ilmavaa tunnelmaa. Ne sopivat hyvin esimerkiksi toimiston nurkkiin tai vastaanottotiloihin.

Rastor-instituutin seinillä kasvaa runsaita herttaköynnösvehka-istutuksia.

Herttaköynnösvehka tuo viidakon tunnelmaa

Sydämenmuotoiset lehdet kasvattavan herttaköynnösvehkan (Philodendron scandens) nimen juuret juontavat Kreikkaan. Philo tarkoittaa rakastavaa ja dendron puuta. Kotioloissaan Etelä-Amerikassa kasvi kasvattaakin pitkiä liaaneja ja sydänlehtiä tropiikin puiden runkojen ympärille.

Pohjolassakin herttaköynnösvehka viihtyy mainiosti, kunhan sille on tarjolla runsaasti hajavaloa. Juurilleen ominaisesti se kasvaa tuettuna ylöspäin kiiveten, jolloin myös lehdet kasvavat isommiksi. Herttaköynnösvehkan kasvua onkin hauska seurata esimerkiksi tilanjakajassa, joka pikkuhiljaa peittyy tuuheaksi kasviseinäksi.

Herttaköynnösvehkaa käytetään myös usein suositun kultaköynnöksen lailla tuuheissa istutuksissa, amppeleissa ja viherseinissä.

Herttaköynnösvehkan on todettu suodattavan ilmasta epäpuhtauksia, kuten kultaköynnöksienkin.

Eri lajikkeissa lehtien värit vaihtelevat tummista lehdistä raikkaan raidallisiin. Herttaköynnösvehka-istutukset sopivat hyvin tiloihin, joissa kaivataan tuuheutta ja viidakon tuntua.

Huonekumipuu Bob the Robotin persoonallisissa tiloissa.

Huonekumipuu on persoonallisten tilojen suosikki

Kumiviikunanakin tunnettu huonekumipuu (Ficus elastica) on ollut suosittu vihersisustuskasvi jo vuosikymmenien ajan. Huonekumipuulla on suuret, nahkeat lehdet, ja jos sille antaa mahdollisuuden, se voi kasvaa monen metrin korkuiseksi.

Huonekumipuut ovat suosittuja tiloissa, joissa sisustukseen kaivataan pehmeyttä ja luonnollisuutta. Viikunat tuppaavat kasvamaan minne haluavat – antamalla kasveille tilaa, ne muokkaavat sisustuksen ilmettä kasvullaan.

Huonekumipuu vaatii valoisan kasvupaikan ja runsaasti tilaa juurille, puu kun on. Kasvi viihtyy hyvin myös viileämmissä tiloissa. Latvomalla puusta saa haaroittuvan, ja se on hyvä sijoittaa paikkaan, missä sillä on tilaa kasvaa sekä ylös että sivuille.

Myös viikunat ovat tehokkaita huoneilman puhdistajia.

Kentia-palmuja Polaris Business Parkin tiloissa.

Kentia täyttää tilaa, mutta tekee sen höyhenkevyesti

Kentiapalmu (Howeia forsteriana) on potentiaalisesti maailman suosituin sisustuspalmu. Kapeasta rungosta versoavat sulkamaiset lehdet voivat kasvaa neljänkin metrin mittaisiksi.

Lehtien yläpuoli on tummemman vihreä kuin alapuoli. Oksilla on tapana taipua alaspäin, eli palmulle on hyvä varata tilava paikka kasvaa. Myös ruukun olisi hyvä olla reilun kokoinen, jotta kasvi pääsee juurtumaan tukevasti.

Kentiat viihtyvät hyvin hajavalossa. Ne tuovat tilaan keveää vehreyden tuntua. Kokonsa puolesta ne ovat suosittuja neuvotteluhuoneiden ja aulatilojen vehreyttäjiä.

Malakanvehka-istutuksia Hämäläis-Osakunnan kirjastossa.

Malakanvehka eli ilon ja onnen kasvi

Kun tilojen tunnelmaa halutaan kuvata sanalla ”kodikas”, istutuksiin valikoituu lähes aina malakanvehkoja (Aglaonema Maria). Aasiassa se tunnetaan ilon ja onnen kasvina, ja vakiintuneena osana Feng shui -sisustusta.

Suuriin suippoihin lehtiin kasvaa kauniita hopeisia raitoja kasvin vanhetessa. Mitä tummempi lehden väri, sitä paremmin kasvi pärjää hämärässäkin paikassa. Malakanvehka on myös tehokas ilmanpuhdistaja.

Malakanvehka on suosittu ruukkuistutuksissa yksinään tai yhdessä muiden kasvien kanssa. Se toimii hyvin myös viherseinän osana.

Peikonlehti on yksi vihersisustuksen kestosuosikeista.

Peikonlehti tuo tilaan leikkisyyttä

Peikonlehtien (Monstera delicosa) suosio vihersisustuksessa on jatkunut jo vuosia. Se kuuluu lähes aina vihersisustussuunnitelmiin, joissa tiloihin halutaan tuoda leikkisyyttä ja eloa.

Peikonlehdet ovat kotoisin Etelä-Amerikan tropiikista, missä ne kasvavat köynnöksinä kohti aurinkoa puiden runkoja pitkin. Tuettuna ne saattavat venyä kymmenmetrisiksi sisätiloissakin.

Luwasan vihersisustuksessa käytetyimmät lajikkeet ovat jättipeikonlehti ja aarnipeikonlehti.

Jättipeikonlehden lehdet voivat kasvaa puolikin metriä leveiksi. Lehdet liuskottuvat vanhetessaan antaen kasville persoonallisen tyylin. Jättipeikonlehdet ovat näyttävä kokonaisuus itsessäänkin.

Pienempiä aarnipeikonlehtiä puolestaan käytetään viherseinissä tai amppelikasveina.

Kaikki peikonlehdet viihtyvät runsaassa hajavalossa. Ne myös kaipaavat hentoa ohjausta huoltokäyntien yhteydessä, koska ilman huoltoa kasvi tykkää kasvaa ihan joka suuntaan.

Kolibrikukka on suuri ja näyttävä viherkasvi.

Kolibrikukka saa tilankäyttäjän huokaisemaan ihastuksesta

Paratiisilinnunkukkanakin tunnettu kolibrikukka (Strelizia reginae) on ennen kaikkea näyttävä osa vihersisustusta.

Etelä-Afrikasta kotoisin oleva suurilehtinen kasvi saattaa hyvin venyä monimetriseksi sisätiloissakin. Se tarvitsee siis ympärilleen tilaa, ja sopii hyvin esimerkiksi aulatiloihin.

Kolibrikukka tarvitsee paljon valoa, mutta viihtyy talvella myös viileämmissä tiloissa. Se on siis suosittu valinta viherhuoneisiin ja talvipuutarhoihin.

Kolibrikukka aloittaa kukinnan kolmivuotiaana. Eri lajikkeet kasvattavat eri värisiä, yksitellen aukeavia kukkia, joiden loistosta pääsee usein nauttimaan pitkään.

 

 

Vihersisustus Luwasa – mukana luomassa tiloja, joissa ihmisen on hyvä olla. Tilaa ilmainen tutustumiskäynti täältä.