Kaupunkiympäristössä lähiluonto karkaa jatkuvasti kauemmas rakentamisen myötä. Ihmismieli ei kuitenkaan muutu yhtä nopeasti kuin ympäristönsä. Kaipaamme läheisyyteemme luontoa ja eläviä tiloja voidaksemme hyvin.
Rakennetun ympäristön aiheuttamat kuormitustilat ja kaipuumme luontoyhteyteen on ajanut myös biofiilisen tilasuunnittelun kasvua. Siinä luonto pyritään tuomaan sinne, missä ihminen on, eli sisätiloihin, missä vietämme THL:n arvioiden mukaan jopa 90 % ajastamme.
Mitä vähemmälle luonnossa liikkumisen tuomat hyödyt jäävät, sitä tärkeämmäksi muuttuvat stressitasoamme tasapainottavat hetket arjen keskellä sisätiloissa. Ja näitä palauttavia hetkiä voi mahdollistaa työympäristöissä tuomalla tilaan rauhoittavia elementtejä, kuten kasveja.
Työhyvinvoinnista puhuttaessa olisikin tärkeä kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten fyysisten tilojen suunnittelulla tuetaan jaksamista ja mahdollistetaan mikropalautumisen hetket.
Vihersisustuksella voi tukea palautumista ja tuoda virtaa päivään. Täysin epätieteellisen asiakastutkimuksemme pohjalta tiedämme, että monen asiakkaamme tilojen käyttäjäkunta on kokenut vehreäksi muuttuneen ympäristön inspiroivana ja hyvinvointia lisäävänä. Näihin ajatuksiin voit tutustua tarkemmin Referenssit-sivuilla.
Keräsimme tähän artikkeliin kuitenkin myös tieteellisesti vertaisarvioituja oivalluksia vehreän ympäristön terveysvaikutuksista. Alta löydät siis tutkittua tietoa siitä, miten viherkasvit toimivat tasapainottavina tekijöinä jatkuvasti sekavammaksi muuttuvan aistikuormituksen maailmassa.
Vihersisustus on sijoitus työtiloissa ja sairaaloissa
Hollannissa tutkijat valikoivat laajan joukon julkisia ja yksityisiä yrityksiä tutkimuskohteekseen. Sekä tiloja että niiden käyttäjiä mittailtiin erilaisin keinoin kolmen vuoden ajan. Tarkoitus oli ymmärtää paremmin, minkälainen vaikutus vihersisustuksella oli tilankäyttäjien hyvinvointiin.
Kävi selväksi, että positiivisia vaikutuksia oli paljon.
Kasvittomiin verrokkikohteisiin nähden ilmankosteus parani tiloissa, joihin vihersisustus tuotiin. Se paransi kuivan sisäilman synnyttämää oireilua, ja johti tasaisempaan huonelämpötilan kokemukseen – väittelyt siitä, kuka jäätyy ja kenellä on kuuma, vähenivät.
Tilankäyttäjät kokivat tilat vetovoimaisemmiksi ja tunsivat olonsa positiivisemmaksi. Myös töiden murehtiminen vapaa-ajalla väheni.
Tiloissa työskennelleet henkilöt olivat tyytyväisempiä suorituksiinsa, ja uskoivat myös työnantajan olevan tyytyväinen oman tekemisen laatuun.
Myös sairauspoissaolot vähenivät. Jopa niin paljon, että vihersisustukseen ja viherkasvihuoltoon käytetty summa maksoi itsensä takaisin ensimmäisen tutkimusvuoden aikana. Tähän vaikutti myös työntekijöiden parempi suoriutuminen työssään.
Ensimmäisen vuoden jälkeen vihersisustuksen katsottiin jopa alkaneen tuottaa rahaa, koska edellä mainittujen parannusten lisäksi niiden vaikutus huoneilman laatuun ja sen kokemiseen pienensi energiankulutusta.
Vihersisustus maksaa itsensä takaisin myös ennaltaehkäisemällä stressin aiheuttamia sairauksia
Autonominen hermosto säätelee kaikkea tekemistämme. Kun se on tasapainossa, koemme päivittäin normaalitason taistele, pakene tai lamaannu -tilanteita, joita tulee vastaan esimerkiksi isoja päätöksiä läpiajaessa, esiintymistä jännittäessä tai raskasta liikuntaa harrastaessa. Nämä tilanteet eivät kuitenkaan jää päälle, vaan tasoittuvat ja palautuvat viimeistään unen aikana.
Kun hermosto kuormittuu, jäämme jumiin jatkuvaan taistele tai pakene -tilaan. Pitkittyessään tämän tilan aiheuttama stressi johtaa mm. uupumiseen, ahdistuneisuuteen, univaikeuksiin tai masennukseen.
Dosentti Erja Rappe on tutkinut luonnon vaikutusta ihmismieleen monesta eri näkökulmasta.
Rappen mukaan pelkkä kasvien läsnäolo tilassa riittää aloittamaan myönteisten vaikutusten kierteen.
Reagoimme luontoelementteihin välittömästi ja tiedostamattamme. Ne herättävät meissä nopean myönteisen tunnereaktion, jonka seurauksena tapahtuu mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia – verenpaine laskee, pulssi tasoittuu ja stressihormooniksikin kutsutun kortisolin pitoisuus laskee.
Nämä kehomme reaktiot ovat havaittavissa jo muutamissa minuuteissa, ja niiden myötä autonominen hermostomme rauhoittuu.
Kun autonominen hermosto rauhoittuu, stressitaso laskee. Se puolestaan johtaa mielialan kohenemiseen, jonka myötä jaksamme taas kiinnittää tarkempaa huomiota ympäristöömme. Skarppina olo puolestaan parantaa tehokkuuttamme.
Rappen mukaan kasvien läsnäolo sisätiloissa mm. vähentää stressiä ja siihen liittyviä sairauksia, nopeuttaa toipumista ja parantaa vastustuskykyä. Vihersisustuksen on todettu myös vähentävän neuropsykologisia oireita, kuten päänsärkyä.
Vaikutukset ovat sitä voimakkaampia mitä syvemmästä stressistä on kyse, ja jo pienikin altistus luonnolle saa positiivisen kierteen alkuun.
Maailman helpoin mindfulness-harjoitus: katso kasvia
Kun keskitymme tekemiseemme, aivomme käyttävät ns. suunnattua tarkkaavaisuutta. Silloin aistien tuomasta tietomäärästä karsitaan jatkuvasti pois epäoleellista tietoa.
Mieti vaikka näyttöpäätteellä työskentelyä. Pahimmillaan ruutu (ja sitä ympäröivä avokonttorimaisema) on täynnä vilkkuvia, ääntä pitäviä ja liikkuvia asioita, jotka vaativat huomiotasi. Joudut tietoisesti ja tiedostamattasi tekemään jatkuvaa priorisointia, mikä välähdys tai vinkaisu on huomiosi arvoista milläkin hetkellä.
Jatkuva keskittyminen vaatii energiaa, ja johtaa lopulta uupumiseen, jos toimintaan ei osata luoda taukoja.
Uupumisen ollessa jo yksi kansantaudeistamme, työpäivien mikrotaukojen tärkeys on alettu tunnistaa niin terveydenhuollon suosituksissa kuin mediassakin. Mielen kuormittumisen ennaltaehkäisyn vuoksi nyt trendaavat niin mindfulness-harjoitukset, vireystasomittarit kuin ajanhallinta-sovelluksetkin.
Yksinkertaisin palautumisen harjoitus työpäivien keskelle on kuitenkin tämä:
- Hankkiudu viherkasvin läheisyyteen
- Katsele sitä muutama minuutti
Kun katseen kohteena on ihmismielelle tuttu ja rauhoittava asia, kuten kasvi, siihen keskittyminen ei vaadi pinnistelyä. Mieli saa siis levätä hetken.
Mitä enemmän mieli lepää, sitä enemmän se puhdistuu. Tällöin luodaan tilaa kohdata väsymiseen johtaneet asiat ja toimintatavat uudella tavalla, ja tarkastella niitä hieman erilaisista näkökulmista. Tuloksena syntyy usein energiaa tehdä tarvittavat muutokset, jotta jaksaa taas paremmin.
Rappen mukaan viherkasvien nostamien myönteisten tunnereaktioiden on todettu myös tukevan luovuutta, oppimista ja ongelmanratkaisua.
Ja kuten todettu, positiivisen kierteen alkuun saaminen on mahdollista jo pienillä työpäivän sisälle rakennetuilla tauoilla.
Tiedostettua, ja myös tiedostamatonta, tauotusta voi tukea sijoittamalla viherkasvi-istutuksia, eläviä tilanjakajia ja viherseiniä työpisteiden läheisyyteen ja taukotiloihin – paikkoihin, joihin katse hakeutuu luonnollisesti tilassa oleskellessa.
Näin tilankäyttäjät ”altistuvat” palauttaville hetkille tiedostamattaankin, ja jaksavat paremmin.
Lähteet:
Erja Rappen esitys Suomen Vihersisustajien vuosijuhlassa 2022.
Kaplan & Kaplan – The experience of nature: a psychological perspective, 1989.
Wageningen University & Research – A plant a day keeps the doctor away.
—
Vihersisustus Luwasa – mukana luomassa tiloja, joissa ihmisen on hyvä olla. Tilaa ilmainen suunnittelukäynti täältä.