Kahlasimme läpi uusimman ilmastoraportin, ja sen sanoma on selkeä. Enää ei ole aikaa empiä ja vatuloida. Tässä artikkelissa käsittelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen oloissa. Perehdymme myös siihen, mitä jokainen meistä voi tehdä luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.

luonnon monimuotoisuus

Helmikuussa 2022 julkaistu kuudes IPCC:n raportti on karua luettavaa. Yli 3500 sivuinen, satojen asiantuntijoiden ja kymmenien tuhansien vertaisarvioiden teos puhuu kieltä, joka ei anna tilaa empimiselle. Toimeen on käytävä nyt. Huomenna on jo liian myöhäistä.

Raportti kertoo kuitenkin myös toivosta. Jos hyväksymme muutoksen ja alamme ajaa sitä yhdessä heti sekä ehkäisevillä että sopeutuvilla toimilla, voimme vielä pelastaa paljon.

Raportti kertoo myös, että miltei kaikkiin ongelmiin on jo kehitetty ratkaisu. Toimintamallit pitää vain ottaa käyttöön heti, niin suurten kuin pientenkin toimijoiden osalta.

Suomi muun pohjolan ohella on siitä onnekas alue, että mantereellemme ei todennäköisesti tule rantautumaan samanlaisia valtavia ja äkillisiä luonnon ääri-ilmiöitä, kuten maapallon keskiosiin. Täällä emme todennäköisesti (lähi)tulevaisuudessakaan tule kokemaan esimerkiksi hurrikaaneja tai ympäristön elinkelvottomaksi tekeviä, vuosikausia jatkuvia kuivia ja kuumia kausia.

Ääri-ilmiöt ovat kuitenkin jo nyt nähtävissä täälläkin. Tukahduttavan kuumat kesät johtavat koveneviin myrskyihin, metsäpalojen yleistymiseen sekä ennenaikaisiin kuolemiin. Lapissa poronhoidon ongelmat ja maaperän muutokset ajavat asukkaita ahtaalle jo nyt. Leudot talvet ja sateiden lisääntyminen johtavat myös jo näkyviin haasteisiin rakennetuissa ympäristöissä. Näitä ovat mm. tulvat, maanvajoamat sekä yhä vain lisääntyvät sisäilmaongelmat.

Kaikki tämä vaikuttaa jo ennestään kaventuneen luonnon monimuotoisuuden yhä nopeampaan katoon.

luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus voi huonosti myös Suomessa

Luontokato on sitä, että  yksipuolinen viljely, ympäristön tehokäyttö, talousmetsät, soiden ojitus ja liian trimmatut kaupunkiympäristöt ajavat luonnon pinteeseen. Sillä ei ole enää keinoja pitää puoliaan ilmastonmuutoksen myötä pohjoista kohti vaeltavia vieraslajeja tai muuttuvia sääolosuhteita vastaan. Yhteentörmäys tulee todennäköisesti johtamaan yhä laajempaan lajien sukupuuttoon.

Luontokadosta kertoo karua tarinaa esimerkiksi perinnebiotoopit, eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Niiden määrä Suomessa on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Vuonna 2017 Suomen uhanalaisista eliölajeista 22 % eli ensisijaisesti tällaisella alueella. 338 lajia on siis sukupuuton partaalla pelkästään näiden hoidettujen luonnonmukaisten tilojen katoamisen vuoksi.

luonnon monimuotoisuus

 

Ilmastonmuutos on myös psykologinen muutos

Uusi ilmastoraportti nostaa ensimmäistä kertaa esiin vaikutukset ihmismieleen. Ja myös sen, minkälaiset henkiset esteet ohjaavat muutoksen nopeutta – tai hitautta.

Psykologisia vaikuttajia ja hidastajia ovat esimerkiksi kasvavat mielenterveysongelmat, kuten ilmastoahdistus, kaamosoireilu ja haluttomuus hyväksyä, että omilla toimilla on vaikutus suurempaan kuvaan.

Raportti painottaakin, että ihan jokaisella on rooli muutoksessa.

Kansalaisvaikuttaminen on saatava käyntiin täydellä voimalla – muuten ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa. Tai vaihtoehtoisesti poliittisista päätöksistä ei ole hyötyä, jos kansa ei seiso niiden takana.

Lannistuminen tällaisen käsittämättömän laajan tapahtumasarjan edessä on ymmärrettävää.  Siksi Luwasalla ajattelemmekin, että näinkin valtavaa aihetta kannattaa opetella lähestymään vanhan vitsin kautta – opetella syömään se elefantti pala kerrallaan.

Luwasan sydäntä lähellä ovat pörriäiset ja kaikenmaailman muutkin ötökät ja pölyttäjät. Yhteistyöstämme Korpikuusikon Hunajan kanssa voit lukea lisää täältä.

Yksi pala elefanttia on luonnon monimuotoisuuden parantaminen pitämällä huolta pölyttäjäkannoista. Ja tukemalla monimuotoisuutta tuet lähiluontosi puolustuskykyä ja esimerkiksi ruoantuotannon ketjuja. Pörriäinen kerrallaan voit siis pelastaa palan elinympäristöäsi. Se on hyvä alku maailman pelastamiselle.

Kysyimme puistopuutarhuriltamme Anne Palolta mitä ihan jokainen meistä voi tehdä pölyttäjien suojelemiseksi. Alla kerromme keinoja, joilla sinäkin voit pelastaa maailman, pölyttäjä kerrallaan.

luonnon monimuotoisuus

 

Puistopuutarhurin vinkit pölyttäjien suojelemiseen

Hyönteisten elinpiiri on pieni. Mehiläiset keräävät mettä n. 3 km säteellä pesästään. Toukille ja muille maan tasossa asustaville hyönteisille vain kotipihasi nurkka voi edustaa koko maailmaa. Siksi pienimmälläkin luonnontilalla voi auttaa suuria määriä asukkaita.

1) Leikkaa vain osa nurmikosta tai jätä piha luonnontilaan

Kasvikerrosrikas niittymäinen piha tarjoaa hyönteisille suojaa ja ravintoa. Jos koko pihaa ei halua jättää leikkaamatta, pienikin kulma kedon kaltaista kasvustoa riittää majoittamaan useita hyönteislajeja. Esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa voit tutustua esimerkkiin kotipihasta, jota pölyttäjät rakastavat.

Nurmikko, eli heinät tarjoavat elintilaa hyönteisille. Pölyttäjien kannalta tärkeämpiä on kuitenkin kaikki, mikä kukkii. Jos pihalla kasvaa esimerkiksi apilaa, sen kannattaa antaa kasvaa rauhassa. Myös esimerkiksi ahomansikka on hyvä maaperän hoitaja ja kasvaa helposti kotipihassakin samalla satoa tuottaen.

2) Suosi pölyttäjäystävällisiä kasveja parvekkeilla ja puutarhoissa

Valitse puutarhaan tai parvekkeelle kukkia ja kasveja, jotka tukevat suomalaisten lajien jatkumoa sekä pölyttäjien ravinnonsaantia.

Kasveja valitessa kannattaa myös tutustua lajien kukinta-aikoihin, jotta ravintoa olisi saatavilla läpi satokauden. Esimerkiksi talvehtimaan käyvät mehiläiset tarvitsevat paljon energiaa vielä loppukesästä, jotta jaksavat pitää lämpöä yllä talvipallossa monta kuukautta.

Erittäin kattavaan lajivalikoimaan voit tutustua esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa.

Myös vihersisustukseen kuuluvilla ulkoistutuksilla voi tukea pölyttäjien toimintaa. Ota yhteyttä niin keskustellaan aiheesta lisää!

3) Tuo tontin kulmaan lahopökkelö tai rakenna hyönteishotelleja

Ötökät viihtyvät lahopuiden ja kantojen koloissa. Hoidettujen talousmetsien myötä lahopuita on kuitenkin tarjolla yhä vähemmän, eli moni ötökkä on jäänyt tai jäämässä kodittomaksi.

Vuonna 2020 toteutettu Pelasta pörriäinen -kampanja teki viimeistään tunnetuksi myös hyönteishotellit. Hotellin voi ostaa valmiina tai rakentaa itse, ja sen voi sijoittaa niin parvekkeelle kuin puutarhaankin.

Ohjeet kotimaisten hyönteislajien suosimiin hyönteishotelleihin löydät täältä.

4) Myös ostoskorin sisällöllä voit vaikuttaa pölyttäjien elämään

Luomuviljely tarjoaa hyönteisille enemmän ravinteita sekä koloja, joissa asua. Suosi siis kaupan kotimaisia luomutuotteita niin pitkälle kuin budjettisi sen sallii.

Jos kotikauppasi luomuvalikoima on suppea, pyydä kauppiastasi korjaamaan asia. Luomutuottajia voit tukea myös tekemällä ostokset suoraan tuottajalta esim. Reko-rinkien kautta, tai asioimalla pientuottajia tukevilla, läpinäkyviä toimitusketjuja suosivilla toreilla ja kauppahalleissa.

Pölyttäjiä autat myös suosimalla suomalaista hunajaa. Samalla olet myös mukana tukemassa esimerkiksi vuosittaisen kotimaisen mansikka- & omenasadon runsautta.

luonnon monimuotoisuus

5) Ala mehiläistarhaajaksi tai tue sellaista

Oman mehiläispesän perustaminen tontin kulmalle ei ihan kaikille ole vaihtoehto, mutta kasvava liike kuitenkin.

Mikäli mehiläistarhaus ei ihan vielä ole mahdollista, ala mehiläispesäkummiksi. Kummiksi voi alkaa yksityishenkilö, yhdistys tai yritys. Hoidetun mehiläispesän voi myös hankkia vaikka toimitilan katolle, niin kuin esimerkiksi Tampere-talo ja Helsingin Oopperatalo ovat tehneet.

Korpikuusikon hunajan kummitoimintaan voit tutustua täällä.

6) Lahjoita tai lähde mukaan ympäristöyhdistysten toimintaan

Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Luontoliitto ja lukemattomat paikalliset yhdistykset ja järjestöt tekevät sitkeästi töitä luonnonolojen parantamisen ja viherviestinnän kehittämisen puolesta. Tutustu paikallisiin toimijoihisi ja lähde mukaan talkoisiin.

7) Anna kaikkien kukkien kukkia – myös kaupungeissa

Luonnosta vieraantuminen on johtanut siihen, että moni pelkää pörriäisiä ja kokee luonnontilassa olevat kukkakedot epäsiisteinä.

Elinympäristömme tulee kuitenkin muuttumaan – tahdoimme tai emme. Askel kerrallaan jokaisen meistä on siis alettava sopeutumaan siihen, että totutut maisemat muuttavat muotoaan.

Eikö ole siis mukavampi nähdä lähipuiston muuttuvan kauniiksi kukkakedoksi täynnä elämää, sen sijaan, että tilalle tulisi karrelle palanut autiomaa? Myöskään pörriäiset eivät tee pahaa, jos niiden antaa olla rauhassa.

Tarkastele siis alueesi puistoja, ja mieti, millä tavoin niillä voisi erilaisten lajien menestymistä tukea. Ja kerro se sitten paikalliselle päättäjälle.

Kuntien ja kaupunkien hallittu hoitamattomuus on jo monella paikkakunnalla testissä. Hyviä käytänteitä opitaan siis parhaillaan, ja muutosta kohti kestäviä kaupunkitiloja voi osaltaan edistää vaatimalla sitä.


Vihersisustus Luwasa on mukana tukemassa pörriästen hyvinvointia. Lahjoitamme jokaisesta touko-syyskuussa 2022 toteutuneesta suunnittelukäynnistä 50 € Luonnonsuojeluliitolle. Suunnittelukäynti on aina ilmainen pääkaupunkiseudun yrityksille ja yhteisöille. Varaa omasi äl!