Vietimme mukavan juttutuokion Rastor-instituutin Eija Huttusen kanssa pohtien, miksi julkisten tilojen viherkasvit viihtyvät parhaiten viheralan ammattilaisen hoidossa. Tässä artikkelissa avaamme siis mitä on viherkasvihuolto ja miten se käytännössä toimii.
Mikä on Rastor-instituutti?
Rastor-instituutti kehittää valtakunnallisesti yksilö- ja yritysasiakkaidensa osaamista sekä tarjoaa ura- ja työllistämisen palveluita. Laajat värikkäät toimitilat sijaitsevat Espoon Tapiolassa. On avotiloja, neuvotteluhuoneita ja koulutustiloja – kaikkiin näihin on luotu oma tunnelmansa, jossa keskittyä työskentelyyn.
Viherkasveja Rastor-instituutin huoneissa on paljon – istutukset ovat runsaita, ja kuitenkin sulautuvat osaksi sisustusta. Lehteviä kasveja, kuten jättiliuska-araliaa, peikonlehtiä ja erilaisia vehkoja sijoiteltiin lattiaistutusten lisäksi pöytien sisälle, sohvien taakse ja seinille. Tiloihin tuotiin myös puita ja köynnöskasvit ovat vuosien saatossa kasvaneet eläviksi tilanjakajiksi.
Miksi kasveja huolletaan?
Moni kyllä ymmärtää, että kasvi on elävä sisustuselementti. Usein kuitenkin ajatellaan, että kun toimitiloihin tilataan vihersisustus, joku toimiston viherpeukaloista voi pitää huolen kasveista jatkossa.
Tämä ajatusmaailma ei ollut suosiossa Rastor-instituutissa.
”Meille oli kyllä alusta asti selvää, että huoltopalvelu on osa pakettia. Me haluamme jokainen keskittyä omiin töihimme,” johdon assistentti Eija Huttunen toteaa.
Samaa mieltä on Luwasan huoltovastaava Mari Rytinki. Mari on pitänyt Luwasan kasveja elinvoimaisina jo 15 vuoden ajan, ja hänellä on valtavan laaja ymmärrys viherkasvien hoidosta.
”Usein meiltä kysytään neuvoja esimerkiksi kasvien ravinteiden ja veden annosteluun, ja toki tietomme jaamme. On kuitenkin ymmärrettävä, että tarkkoja ohjeita on mahdoton antaa. Kasveihin pitää tutustua. Niin mekin teemme. Pidämme kirjaa hoidettavista kasveista, ja ajan myötä tarkkailemme, mikä millekin toimii parhaiten. Jokaisella kasvilla kun tuntuu olevan oma persoonansa,” kertoo Mari.
Tippa vettä silloin tällöin ei siis riitä kasvihoidoksi, kun viherkasveja on huoneissa satoja. Niiden ylläpito vaatii aikaa, tarkkailua ja aiheeseen perehtymistä. Harvalla näihin on aikaa oman työn ohella.
Sekä ihmisiin että kasveihin on helpompi tutustua, kun paikalle saapuvat aina samat kasvot. Marin tiimi pyrkiikin suunnittelemaan huoltorutiininsa niin, että jokaisella on vakikohteensa.
Tästä on tullut kiitosta myös Rastor-instituutin henkilökunnalta. Eija Huttunen sanoo tuttuuden helpottavan esimerkiksi aulapalvelun työtä, kun muuta opastusta ei tarvita kuin kulkukorttien luovuttaminen.
Ja mitä sinne kasvikirjoihin sitten kirjataan? Marin mukaan ihan kaikkea.
”Esimerkiksi kasvien tarvitsemaan nestemäärään vaikuttaa kasvilajin lisäksi moni seikka: huoneen lämpötila ja sen vaihtelu, kasvukauden ajankohta, vuodenaika eli lämmön- ja valon lähteet ja usein ihan vain sijainti huoneessa. Välillä saman huoneen eri laidoilla olevilla saman lajin kasveilla on erilaiset huolenpitotarpeet.”
Rastor-instituutissa jokaiseen työtilaan on luotu oma vehreä tunnelmansa.
Milloin kasveja huolletaan?
Kaikki Luwasan kasvit ovat vesiviljeltyjä. Ja vesiviljely on siitä mukava kasvatusmuoto, että sen huoltovälit ovat paljon pidemmät kuin multaistutetuissa kasveissa. Kasvihuoltajamme saapuvat siis paikalle kerran kuukaudessa.
Ajoista sovitaan aina kunkin tahon kanssa erikseen. Toisissa paikoissa huolto sovitaan kellontarkasti, toisiin tiloihin huoltajille annetaan avaimet tai kulkuoikeus milloin vain.
Rastor-instituutissa aulapalvelu antaa huoltajille kulkukortit. Aulapalveluiden kanssa sovitaan myös erikoisajoista, kuten lomakausista. Käynnit sumplitaan aina kuitenkin niin, että kasvien huoltoväli säilyy optimaalisena.
Miten kasveja huolletaan?
Vihersisustus Luwasan kasvihuoltajat saapuvat tiloihin yksin, kaksin tai isommissa huoltoprojekteissa useammankin huoltajan voimin. Esimerkiksi Rastor-instituutissa kasveja on niin paljon, että huolto sujuu huomattavan paljon nopeammin pareittain tehtynä.
Mari Rytinki on usein toinen Rastor-instituuttiin saapuvista kasviasiantuntijoista. Mari saapuu paikalle vetäen perässään Albertia – vetokärryä siis, joka on käynyt niin tutuksi vuosien varrella, että on ansainnut jalon nimen.
Albert on täynnä tarvikkeita. On kannuja, rättejä, saksia ja ravintoliuoksia. Merilevää, sumupulloja, kasvitukia ja kasvinsuojeluaineita. Kaikkea mitä nopeaan reagointiin tarvitaan, mikäli jonkun kasvin havaitsee olevan nuupahtamaisillaan.
Rastor-instituutin Eija Huttusen mukaan huoltokäynnit ovat olleet vuosien varrella aina yhtä sujuvia. Huoltajien kanssa voi luottaa siihen, että neuvoja ja apua saa kaikessa kasveihin liittyvässä. Eija antaa myös kiitosta huoltajien huomaavaisuudesta – avotiloissa on erityisen tärkeää, että jokaiselle työntekijälle annetaan keskittymisrauha. Usein huoltokäyntejä ei edes huomaa, vaikka kasveja on siellä täällä ympäri toimistoa.
Ristikoiden avulla tuetut köynnöskasvit kasvavat vuosien varrella eläviksi tilanjakajiksi.
Mitä kasveja huolletaan?
Huoltosopimuksen voi sopia niin Luwasalta hankituille kasveille kuin jo tiloissa olemassa oleville kasveillekin.
Huoltosopimukseen voi liittää myös kasvitakuun. Tämä tarkoittaa, että mikäli kasvit huollosta johtuvasta syystä voivat huonosti, ne vaihdetaan uusiin. Välillä kun vastaan tulee kasveja, joita ei parhaallakaan hoidolla saada innostumaan elämästä.
Lisäksi Marin tiimi hoitaa myös silkkikasveja. Niiden huolto tapahtuu yleensä vuosittain, ja sen aikana pyyhitään pölyt ja pöyhitään kasvit muutenkin alkuperäiseen loistoonsa.
Usein huoltotiimi on kuitenkin valppaana kaikkien tiloissa olevien kasvien suhteen, oli niillä huoltosopimusta tai ei.
”Me huollamme kasvit, joille huolto on tilattu. Välillä kuitenkin tulee vastaan tilanteita, jolloin tiloissa on huollon ulkopuolisia kasveja, jotka eivät voi hyvin. Jos epäilemme esimerkiksi tällaisessa kasvissa olevan tuholaisia, pyydämme kyllä voimmeko kasvin tarkistaa, ja annamme ohjeet, miten tilanteen saa pelastettua ilman, että ongelma leviää laajemmalle”, toteaa Mari.
Vihersisustusta toteutettaessa myös kasvilaatikot sävytettiin Rastor-instituutin värimaailmaan sopiviksi.
Huoltosuhde Rastor-instituutin kanssa jatkuu, ja sekä Eija että Mari antavat toisilleen hyvää palautetta toimivasta viestinnästä ja yhteistyöstä.
”Tapiolassa on aina mukava vierailla. Vastassa siellä on ystävällisiä kasvoja, jotka ovat aidon kiinnostuneita kasviensa hyvinvoinnista”. Näin kuuluvat Marin terveiset Rastor-instituutin väelle.
