Mullattoman kasvatuksen vaiheikas historia
Mullattomien kasvualustojen tarina alkaa 1800-luvun laboratorioista, joissa saksalaiset tutkijat Polstorff ja Wiegmann tutkivat kasvien ravitsemusta ja laativat ensimmäisiä listauksia niistä ravinteista, joita kasvit tarvitsevat elääkseen. Heidän kokeensa perustuivat kasvien kasvattamiseen hiekassa, joka oli rikastettu mineraaleilla, ja tästä syntyi perusta kasvien ravitsemuksen tutkimukselle.
Pian tämän jälkeen saksalaiset kasvitieteilijät Knop ja Sachs veivät kokeilut pidemmälle ja kehittivät niin sanotun ”vesiviljelyn” (water culture), jossa kasvit kasvatettiin suoraan ravinteita sisältävässä vedessä. Nämä kokeet olivat tieteellisesti mullistavia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön odotti vielä tulevaisuutta.
1930-luvulla kalifornialainen professori William F. Gericke otti ison harppauksen ja osoitti, että kasvien laajamittainen viljely vesialtaissa oli mahdollista. Tätä tekniikkaa sovellettiin menestyksekkäästi syrjäisillä alueilla, joissa huonosta maaperästä huolimatta kasvatettiin tuoreita vihanneksia. Tämä merkitsi vesiviljelyn käytännön sovellusten alkua – ja osoitti, että kasvit eivät todellakaan tarvitse multaa menestyäkseen.
Vesiviljelyn läpimurto ja Suomeen saapuminen
Todellinen läpimurto vesiviljelyn kaupalliseen käyttöön tapahtui Sveitsissä, jossa kehitettiin ensimmäiset hydrokulttuurijärjestelmät. Gerhard Baumann sai idean vuonna 1959 käyttää kasvualustana kevytsoraa ja kehitti sen pohjalta Luwasa-vesiviljelymenetelmän.
Varhaisia vesiviljelyistutuksia julkisessa tilassa
Kuusikymmentäluvun lopussa sveitsiläinen Luwasa-menetelmä rantautui Suomeen, kun Vihersisustus Luwasa – tuolloin nimellä Luwasa Hydroviljely – aloitti toimintansa. Suurempia, näyttävämpiä viherkasveja tuli saataville ennen kaikkea liiketilojen tarpeisiin. Noina aikoina vihersisustus tarkoitti vielä lähinnä leikkokukkia, joten mullattomuuteen perustuva tapa oli uusi ja herätti kiinnostusta yksinkertaisuudellaan ja puhtaudellaan.
Vesiviljely oli alusta alkaen Luwasa Hydroviljelyn toiminnan ydin, ja vuosien saatossa siitä kasvoi koko Vihersisustus Luwasan kivijalka. Tänään olemme Suomen markkinajohtaja vesiviljelyyn perustuvassa vihersisustamisessa – edustamme lisensoitua sveitsiläistä Luwasa-menetelmää.
Luwasa Hydroviljelyn messuosasto
Mullaton kasvualusta moderneissa tiloissa
Perinteisen mullan sijaan kasvit voivat oikein hyvin myös kevyemmässä ja huokoisemmassa seurassa. Me Luwasalla käytämme kevytsoraa, joka sopii useimmille huonekasveille ja toimii vesiviljelyn luotettavana perustana.
Kevytsora tarjoaa kasville vakaan ja ilmavan kodin sekä suojaa juuria valolta ja kuivumiselta. Se valmistetaan kuumentamalla savea hyvin korkeassa lämpötilassa, jolloin syntyy pieniä, huokoisia rakeita.
Kevytsora on vesiviljelyn tärkein kasvualusta – ja siihen on monta hyvää syytä:
- Varastoi vettä ja ravinteita – luovuttaa niitä juuri silloin, kun kasvi tarvitsee.
- Puhdas alusta, jossa pieneliöt tai haitalliset mikrobit eivät viihdy.
- Tukee juuria hellästi, mutta jämäkästi.
- Kevyt käsitellä – ruukkuja on helppo siirrellä, kun vihersisustusta päivitetään.
- Allergiaystävällinen – sopii niin kouluun, sairaalaan kuin toimistoonkin.
Kun yhdistetään kevytsora, vesi ja ravinteet, saadaan aikaan vesiviljelty kasvualusta, jossa kasvit viihtyvät ilman viikoittaista kastelua tai vuosittaista mullanvaihtorumbaa.
Vesiviljelyssä kasvi saa tarvitsemansa ravinteet suoraan kasteluveteen lisätyistä liukoisista ravinteista. Kasvin juuret kasvavat kevytsoran suojassa, josta ne yltävät istutusastian vesitilaan hörppäämään veden ja ravinnon.
Mullattomuus pidentää huoltoväliä
Vesiviljelyssä kasvit huolletaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Tällöin viherkasvihuoltajamme tarkistavat veden määrän, lisäävät ravinteet ja tekevät muut tarvittavat toimenpiteet: kasvin tuennan, leikkaamisen ja pölyn pyyhinnän. Pintasora vaihdetaan mikäli se on päässyt pölyyntymään. Mullan kosteutta ei tarvitse tutkia kokeilemalla – vesimittari ruukussa kyllä kertoo, joko on tankkauksen aika.
Läpivalaisukuvassa kasvualustana kevytsora
Mullaton kasvualusta on enemmän kuin tekninen ratkaisu
Vesiviljelykasvit kasvavat usein hillitymmin kuin multakasvit, mikä tekee niistä ihanteellisia myös tiloihin, joissa halutaan säilyttää kasvien muoto ja mittakaava hallittuna. Lisäksi kasvien sijoittelu on vapaampaa, kun järjestelmä ei vaadi sähköisiä osia tai jatkuvaa kastelukiertoa.
Vesiviljelyistutuksia asiakkaallamme
Mullaton kasvualusta on siis käytännöllinen ja hyvinvointia edistävä valinta nykyaikaisiin tiloihin. Yhdessä vesiviljelyn kanssa se tekee viherkasveista aidosti helppohoitoisia ja pitkäikäisiä kumppaneita työpaikoille ja julkisiin tiloihin.
