Luontosuhde syntyi lapsuudessa – Luwasan matka mehiläisten tukijaksi
Vahva suhteeni luontoon syntyi lapsena, kuten monella muullakin pikkukaupungissa kasvaneella kahdeksankymmentäluvun suomalaislapsella. Isäni on intohimoinen suunnistaja, ja metsästä tuli suunnistusreissujen kautta koti jo varhain. Kesät vietimme perheen kanssa marjametsässä, syksyllä kerättiin sienet talteen.
Teininä metsäretket tuntuivat pahimmalta mahdolliselta rangaistukselta, mutta kipinä oli jo syttynyt. Nykyään juoksen itse kompassi kädessä pitkin korpea aina, kun voin. Ja sama kipinä jatkaa kytemistään seuraavassa sukupolvessa. Metsäretket ja erilaisten ötököiden sielunelämän pohtiminen ovat vahvasti osa arkea nyt myös oman lapseni kautta ja kanssa koettuina.
Olen ollut pitkään Suomen Luonnonsuojeluliiton tukija. Perheyrityksemme toimariksi hypätessä aloin kuitenkin miettimään, miten olisi mahdollista tuoda ympäristönsuojelun tukeminen myös osaksi liiketoimintaa. Halusin jotain, jossa yhdistyisi sekä konkreettinen vaikuttaminen luonnontilan parantamiseksi että lämmin ja henkilökohtainen tapa kiittää asiakkaitamme yhteistyöstämme.
2000-luvun alkupuolella puhuttiin paljon mehiläisten pesäkadosta (CCD). Ympäri maailmaa mehiläispesät alkoivat tyhjentyä. Pörriäiset joko katosivat tai kuolivat. Syiksi epäiltiin tuholaismyrkkyjä, punkkeja, kännykkämastoja, ilmastonmuutosta. Mikä syy sitten onkaan, ongelma on vakava. Suomessakin jo noin viidesosa pölyttäjälajeista on luokiteltu uhanalaisiksi.
Mehiläiset ovat vastuussa 80 % maailman kasvien pölyttämisestä, ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Ilman pölyttäjiä pulassa ovat luonnon ravintoketjut, kun monilta linnuilta loppuu ravinto sekä pörriäisten että siementen kadotessa. Näiden ravintoketjujen yläpäässä tulee panikoimaan ihminen. Valtaosa tärkeimmistä ruokakasveistamme kuin myös karjan ruokintaan käytetyistä kasveista on eläinpölyttäjistä riippuvaisia. Mehiläisten ansiosta meillä on myös erilaisia lääkkeitä, biopolttoaineita ja kuituja.
Ilman pieniä ystäviämme ei ole enää kesäisiä retkiä mustikkametsään. Eikä myöskään evääksi pakattavaa kahvia, kaakaota tai omenoita.
Aiheeseen perehdyttyäni aloin etsiä tapoja olla avuksi. Silloin löysin Teemun.
Sadokorjuuta mehiläistarhalla
Korpikuusikon Hunaja – pieneltä pienelle, luonnollisesti
Korpikuusikon Hunaja on mehiläistila Jokioisilla. Tilalta löytyy yhteensä sata mehiläispesää, jotka tarjoavat kodin viidelle miljoonalle mehiläiselle.
Vuonna 2015 perustettu yritys on ehtinyt jo moneen. Yrittäjä Teemu Aittamaan innostus mehiläistarhausta kohtaan ei ole jäänyt huomaamatta – Korpikuusikon Hunajan pörriäispesiä löytyy niin Tampere-talon kuin Koneen hissitehtaankin katoilta. Korpikuusikon mehiläispesän elämä on tullut monelle tutuksi YLE:n pörriäislivestä, ja ekologiset lahjapakkaukset on palkittu Euroopan kauniimpina ekotuotteina.
Yhteistyömme Korpikuusikon Hunajan kanssa alkoi vuonna 2019. Silloin Luwasa sai oman mehiläispesänsä. Sponsoroimme vuosittain noin 50 000 mehiläisen työtä, jotka vain yhden päivän aikana voivat pölyttää jopa miljoona eri kukkaa.
Oman pesämme hunajasta ja mehiläisvahasta Teemun tiimi valmistaa liikelahjamme – biohajoavista purkeista löytyy koukuttavan luonnonmukaista huulirasvaa, joka sopii myös muuhun ihonhoitoon. Yhden 125 gramman purnukan hunajan valmistaminen vaatii mehiläisiltä yhteensä noin 15 000 lentokilometriä. Luit oikein, suunnilleen yhtä monta kilometriä kuin Helsingistä on matkaa Sydneyyn.
Nämä purnukat Teemu on nimennyt yrityksen vastuullisuuskäyntikorteiksi, ja se tuntuu kovin osuvalta nimitykseltä. Yhteistyömme konkretisoi monia asioita, jotka koen tärkeiksi osiksi yritysvastuuta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi tuemme myös toista saman arvomaailman jakavaa pienyritystä, ja liikelahjojen kautta saamme jaettua tietoa tärkeästä aiheesta myös omille verkostoillemme.
Mehiläispesän syyskuulumiset
Mehiläispesän vuosisykli kulkee linjassa yritystoimintamme kanssa – keväisin alkaa kuhina, joka kaamosta kohti rauhoittuu. Kun viimeksi kyselin pesän kuulumisia, Teemu vastasi näin:
Nyt kun hunajat on kerätty talteen eli sadonkorjuu on tehty, on mehiläisille annettu talviruokaa.
Talvella mehiläisten tärkein tehtävä on pitää pesä lämpimänä ja se tapahtuu lentolihaksia värisyttelemällä. Mehiläiset eivät siis vaivu horrokseen vaan tekevät talvenkin yli töitä pesän hyvinvoinnin eteen. Pesässä on talvellakin 25 astetta lämmintä, vaikka ulkona olisi paukkupakkanen.
Mehiläiset muodostavat tiiviin talvipallon, jossa liikkuvat kylki kyljessä – läheisyys luo lämpöä. Emo talvehtii talvipallon keskellä. Talvipallon uloimpana olevat työmehiläiset hivuttautuvat pikkuhiljaa kohti pallon keskustaa, eli sitä lämpimintä kohtaa.
Moinen urheilusuoritus vaatii paljon energiaa ja tähän vaadittuun lämmöntuotantoon mehiläiset käyttävät talviravintonsa.
Hunajan ravintoainerikkaus takaa kuusi viikkoa eläville kesämehiläisille energiaa pitkien lentopäivien jaksamiseen. Talvimehiläiset elävät kuitenkin jopa kuusi kuukautta, ja ilman raskaita ulkotöitä niiden ruoansulatusjärjestelmässä sokeri palaa puhtaammin kuin hunaja. Sokerilla kuhisevat mehiläiset pystyvät siis pitämään pesän lämpimänä paremmin kuin hunajalla käyvät.
Keväällä kun ulkolämpötila on noin 7-8 asteen paikkeilla, mehiläiset lähtevät joukolla kevään ensimmäiselle lennolleen. Kun lentomehiläiset alkavat tuoda ensimmäisiä siitepölyjä pajusta sekä leskenlehdistä pesään, emo tietää uuden kevään tulleen ja alkaa taas munimaan uusia työmehiläisiä uutta kesää varten. Pesän väkimäärä kasvaa kevään 10 000 yksilöstä elokuun lopun jopa 50 000 yksilöön.
Ekologisesti valmistettu yrityslahja toimii myös yrityksen vastuullisuuskäyntikorttina
Yrityksen ympäristövastuu pienyrittäjän näkökulmasta
Meitä luwasalaisia yhdistää läheinen suhde luontoon – sen vuoksi kai kasvien kanssa olemme päätyneet työskentelemäänkin. Pieni tiimi, joka jakaa samat arvot, tekee vastuullisesta toiminnasta mutkatonta – kukin haluamme kantaa kortemme kekoon puhtaamman huomisen puolesta.
Arjessamme se näkyy käytännön teoin – hankimme esimerkiksi toimistokalusteet ja muut tarvikkeet käytettyinä, uudelleenkäytämme kaiken mahdollisen, ja kierrätämme sen, mitä emme voi enää hyödyntää. Jo vihersisustusprosessin suunnitteluvaiheessa pyrimme etsimään asiakkaillemme ympäristötehokkaita ratkaisuja, jotka hyvän huollon avulla kestävät aikaa. Myös logistiikka- & energiankulutuksen tarkka suunnittelu ovat osa arkeamme.
Pörriäiset ovat myös osa vihersuunnittelua – ulkoistutuksia toteuttaessa suosimme kukkia, joista myös pölyttäjäystävämme saavat ravintoa. Ne nirppanokat kun eivät ihan jokaiseen kasviin suostu tutustumaan.
Pienyrittäjän ympäristövastuu tarkoittaa sarjaa pieniä valintoja, joista muodostuu suuria tekoja. Aina niistä ei voi huudella yhtä näyttävin numeroin kuin suuremmat yritykset voivat. Eikä tarvitsekaan. Niin kauan kuin tiimimme tietää toiminnallaan kunnioittavansa luontoa ja vahvistavansa muidenkin suhteita siihen, se riittää. Tärkeintä on, että työmme on linjassa arvojemme kanssa.
Yhteistyömme pörriäisten kanssa jatkuu. Myös asiakkaamme saavat siis jatkossakin nauttia Korpikuusikon upeista lahjatuotteista, kiitos Teemun tiimin ja mehiläisten.
Vihersisustus Luwasa on jo yli viiden vuosikymmenen ajan auttanut yrityksiä valjastamaan vihreän voiman tavoitteidensa saavuttamisen tueksi. Palveluihimme voit tutustua täällä. Ja maksuttoman suunnittelukäynnin pääset varaamaan täältä.
