Kun Unity Technologies Finland päätti pistää Kaivopihalla sijaitsevan pääkonttorinsa uusiksi, yrityksellä oli mielessä jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa. Workplace Experience Manager Susan Vättö kertoo, että koska Suomi on suhteellisen karu paikka elää ja asua noin kahdeksan kuukautta vuodesta, yritys halusi kehittää jotain ankeutta ja harmautta poistamaan.
Yhteistyössä Vihersisustus Luwasa Oy:n suunnittelijan Kati Kilpeläisen ja Rune & Berg Designin sisustusarkkitehdin Aino Kedon kanssa Unity Technologies päätti päästää viidakon valloilleen: projektin kantavaksi ideaksi tuli käyttää vihersisustusta ennennäkemättömän runsaasti.
”Viherremontti toteutettiin täysin työntekijöiden toiveiden mukaisesti – ja toivomuslistalla oli myös trendikkyyttä ja ajattomuutta”, muistelee Susan Vättö projektin lähtökohtia.
”Kohde oli niin hyvänkokoinen, että sinne pystyi toteuttamaan paljon erilaista tilaa vihersisustamisen keinoin – inhimillisiä kasveja, pehmeitä, tuuheita, rönsyileviä…”, listaa Kati Kilpeläinen.
50 Shades of Green
Aino Keto oli tavallaan jo Unityn ”luottopakki”, sillä sisustusarkkitehti oli tehnyt yhteistyötä yrityksen kanssa jo aiemminkin – ja yhteinen sävel oli löytynyt jo ihan taipaleen alussa.
”Lähdin innoissani mukaan myös tähän projektiin, sillä Unity kuuntelee suunnittelijan ideoita ja antaa hienosti vapauksia toteuttaa niitä”, toteaa Keto ja myöntää, että kyseessä oli todellinen ”suunnittelijan unelma”.
Kaivopihan toimistokompleksissa Unityllä oli kahdessa kerroksessa 3000 neliötä, josta ”vasaran alle” meni nyt laajennusosa eli 900 neliötä. Keto pääsi Luwasan kanssa suunnittelemaan todellista vihreää keidasta, jossa mielikuvituksella oli ilahduttavasti tilaa.
Kesän alussa startattu projekti saatiin päätökseen elokuussa. Uusiin tiloihin tuli katseita vangitseva sammalseinä sekä mullattomien viherkasvien avulla toteutettu elävä viherseinä – tai ”vertikaalista vihreyttä”, kuten asian ilmaisee Kilpeläinen.
”Kasveja tuli lopulta niin lattioille kuin kaappien päälle.”
Viidakko sen olla pitää!
Viherkasvit olivat olleet Unityn työntekijöiden toiveissa jo pitkään, joten vihersisustus oli sisustussuunnittelussa mukana alusta asti. Susan Vättö kertoo, että jahka projektissa painettiin kaasua, jarrua ei talossa halunnut painaa kukaan.
”Olisin ottanut tänne viidakon, jos meillä olisi ollut siihen tilat”, hän nauraa. ”Työtilojen valoisuus vaikutti suuresti valintoihimme. Elävät kasvit ovat se juttu!”
Lopputulosta erittäin tyytyväisenä silmäilevä Vättö katsookin, että vihersisustamisen pitäisi olla maan jokaisessa toimistossa kohdillaan. ”Suomessa varsinkin on todella kolkkoa talvisin ilman vihreää ja vihersisustaminen tuo kodikkuutta toimistoihin helpolla tavalla.”
Kovan luokan viherosaamista
Luwasan vesiviljelyosaaminen oli upea bonus projektissa, kuvailee Vättö. ”Luwasalta saatiin myös tärkeää tietoa istutuksiin liittyen.”
Itse asiassa vesiviljely on Luwasan brändin kovassa ytimessä, sillä ’LUWASA’ tarkoittaa yrityksen omaa menetelmää, joka perustuu kolmeen kasville elintärkeään elementtiin: ilmaan (LUFT), veteen (WASSER) ja hiekkaan (SAND).
LUWASA-menetelmä on allergiaystävällinen vesiviljely-menetelmä, sillä siinä kasvit kasvavat mullan sijaan kevytsorassa. Kevytsora imee vettä ja kosteutta, ja vapauttaa sitä vaiheittain viherkasville. Tämä mahdollistaa pidemmän hoitovälin viherkasveille ja niitä tarvitseekin kastella ja huoltaa vain neljän viikon välein.
Mutkat ja murheet minimissä
Aino Kedon mukaan isoja haasteita projektin tiellä ei varsinaisesti ollut, vaikka rakennus aina itsessään asettaa tiettyjä rajoituksia mielikuvituksen lennolle. ”Halusimme saada pohjaratkaisun toimimaan mahdollisimman käytännöllisesti siten, että Unity voi pitää esimerkiksi tilaisuuksia joissakin tiloissa ilman, että työnteko muissa osissa konttoria häiriintyy”, hän kuvailee.
”Toinen asia oli luonnon valon maksimointi, eli hyvää vireystilaa ylläpitävä valaistus on tärkeässä osassa tiloissa.”
Kedon mukaan vihersisustaminen on nyt varsin vahva trendi, jonka perään kysellään paljon. Suunnittelijalle ”vihreät projektit” ovat usein yhtä juhlaa, mutta niitä voi suositella lämpimästi myös asiakkaan näkökulmasta:
”Hyvin suunniteltu ja toteutettu vihersisustus tuo ihan uudenlaista viihtyvyyttä ja tunnelmaa toimistoihin, se on selvä”, uskoo Keto.
Myös Kilpeläinen katsoo, että ”vihreä vallankumous” on tullut jäädäkseen työpaikoille – ja sitä mukaa, kun ihmiset törmäävät siihen esimerkiksi vieraillessaan eri yrityksissä, he avaavat suunsa omassa firmassaan: miksei meillä ole viherseinää? Voisiko meillä olla enemmän kasveja?
”Toimistoissa ollaan nyt heräämässä siihen, mitä kaikkea vihersisustaminen mahdollistaa.”
Voimaannu vihreästä
Vihreän konttorimiljöön uniikki fiilis ja puhdas mielihyvä ovat asioita, joita ei auta vähätellä – eikä juuri kukaan todellista viherkonttoria kokeillut halua enää paluuta ”harmauteen”.
Mutta eivätkö konttoriviidakot sitten ole työläitä hoitaa? – Kilpeläinen kertoo, että kasveja voi hoitaa ominkin voimin, mutta myös ulkoistus on järkevä ratkaisu. Ammattimainen huoltopalvelu on hänen mukaansa asiakkaalle huolettomin ja kasveille paras ratkaisu, sillä ammattilaiset tietävät kasvit ja niiden vaatimukset ja osaavat ratkoa mahdolliset haasteet nopeasti – ja näin kasvit pysyvät näyttävinä ja hyvävointisina.
”Meillä on toistasataa yritysasiakasta, joiden luona käymme huoltokeikoilla.” Myös Unityn kanssa on tehty huoltosopimus, joten kasvit ovat hyvissä käsissä.
Viidakkorumpu vie sanaa
Kilpeläisen mukaan ”vihreä vallankumous” on tullut jäädäkseen työpaikoille – ja sitä mukaa, kun ihmiset törmäävät siihen esimerkiksi vieraillessaan eri yrityksissä, he avaavat suunsa omassa firmassaan: miksei meillä ole viherseinää? Voisiko meillä olla enemmän kasveja?
Jotkut puhuvat kasvien positiivisesta vaikutuksesta sisäilmaan, mutta Kilpeläinen arvioi, että se ei ole varsinaisesti ”se juttu” – ei ainakaan Luwasan näkökulmasta. Kilpeläisen mukaan parasta kasveissa on niiden tuottama positiivisuus, raikkaus ja hyvä fiilis, jotka liki väistämättä heijastuvat myös työn tekemisen mielekkyyteen ja tehokkuuteen.
”Kasveilla on jonkinlaista taianomaista vaikutusta ihmisiin”, hän summaa.
Artikkeli on alunperin julkaistu Prointerior-lehdessä.
